Joha

Luettua. Ihana pehmeä kirja! Myös aivan ihanaa suhdekuvausta, josta tuli mieleen yksi sarjafanitukseni jostain yli kymmenen vuoden takaa. En näinä maailmanaikoina jaksa lukea dystopiaa, tarina jossa kaikki menee hyvin on just Sitä Hyvää.

Myös pisteet siitä että kirjan alussa (osalla) hahmoilla on jo suhde. Tykkään lukea muustakin kuin rakastumisesta, romanttisissa suhteissa on paljon muutakin. Kuten tunteista puhumista. Ja sitä löytyy. Nyyh ;_; Kaikesta puhuttiin niin kauniisti.

Anoppi toi jälkikasvulle yöpukuhaalarisetin, joissa yksi oli sad beige vailla mitään kivaa tai mielenkiintoista (anoppi mainitsi tämän itekin, mutta setti oli kuulemma hyvässä tarjouksessa). Olen joskus kirjonut kauniimminkin, mutta tää oli nyt tällanen 20 min ja valmista - pikaprojekti tylsäneutraalien… neutralointiin

Jälkikasvulle ommeltua. Pieni ihminen on hyvä kohde kaikkien vaatekaapin jämätilkkujen käyttämiseen :D Vielä ois ainakin muutama sopivankokoinen jämä ompeluhommiin.

Ollaan nyt siirrytty paitoihin koska 50/50 kontataan ja kävellään, bodyjen nepparit on vähän ärsyttäviä käyttää niin ainakin itse siirryn niistä oikein mielellään eteenpäin.

Luettua jälkikasvulle. Tämä ei ole itselle nostalginen kirja, mutta tuli ostettua, koska kuvitus on niin ihana. Kaunis ja värikäs ja realistinen ja osalla sivuista on kivasti negatiivista tilaa.

Ommeltua omista jämäkankaista jälkikasvulle. Ollaan vähän siinä rajoilla milloin siirrytään bodyistä paitoihin, ei ehkä iiiihan vielä eli koko nykytilanteeseen nähden reilu. Ja joo mulla on, öö, varioiva kangasmaku, kaikkea löytyy ihan sievästä ihan kreisiin.

Sinällään mitään järkeä tässä itse tekemisessä ei ole, koska kauppakeskuksesta saa taaperon uusia t-paitoja 3,20 kipale.

Normoelämässä käytiin kotimaanmatkailemassa kattomassa hylkeitä ja saaristojuttuja. Oli kivaa, pärjättiin vauvan kanssa ja kaikki meni hyvin. Sää oli varsin jees. Stressaan kyllä silti tällaisista lähtemisistä tosi paljon. En ole yhtään sitä tyyppiä joka uskaltaisi reppureissaamaan vauvan kanssa.

Kesä on niin vihreä!

Luettua. Vastaavia teemoja, eli magical girl -genreä aikuisemmin, on toki käsitelty osin animen ja mangan puolella. Mutta kirjana ja englanniksi käännettynä en tiedä muita!

Lyhyt kirja, joka olisi voinut olla pidempikin, mutta idea kävi selväksi ja viesti välittyi. Päähenkilön tarinassa oli genren fanillekin uusia juttuja ja pidin hänen voimistaan ja taikatyttöasustaan. Ah Roa oli kanssa tosi symppis hahmo.

Ihanat kuvitukset tässä kirjassa myös!

Luettua. Tykkäsin paljon! Vähän kuin Orange omaan makuuni paremmin sopivalla pääpojalla. Yksi käänne pääsi jopa yllättämään ihan puskista, kakkospokkaria odotellessa!

Laiska ja vähän flegmaattinen vessaselfie. :D Mutta olen varsin tyyty paitaan, tuli ommeltua pienissä pätkissä silloin kun vauva nukkui mut ihan pidettävää settiä tuli!

Huivi on pikamuotikamaa (;_; ostan tällaisia oikeasti harvoin)

Jämäkankaista pöksyt jälkikasvulle, nopea ompeluprojekti tähän iltaan. Mustaa resoria ei kaapissa ollut mut eiköhän toi liila toimi ihan ok. Kuluvat kumminkin puhki sitten kun käyttöön ehtivät :D (ovat nyt ehkä koon liian isot)

Eiliseen Ropeconiini kuului kahden vaatekassillisen vienti kirppikselle (suurin osa jo mennyt! Loistavaa!) ja oma pelinveto. Meni ihan ok: olen vetänyt joskus paremminkin ja vähän tuli aika vastaan; note to self tehdä vielä tiukempia skenaarioita kolmeen tuntiin pelattavaksi. Mutta ei se missään nimessä huono peli ollut. Sain myös tosi hyvät ja aktiiviset pelaajat!

Conin puolesta osa pelitiloista on jaettu tällaisilla mustilla verhoilla, näissä on tosi hyvä salakerhoenergia :D

Minä tykkäsin seurata kuulentoa.

Minusta on ikävää, että monet eivät pidä Artemis-ohjelmasta, koska se vie paljon rahaa. Ongelma ei ole se, että yksi valtio käytti todella paljon rahaa kuulennon kaltaiseen populaaritieteeseen. Ongelma on se, että ihmiskunta hassaa rahaa ja resurssejaan kaikkeen typerään pikamuodista yksityisautoiluun, ja sen takia tieteen sisällä tapellaan samoista pienistä rahoista.

Lastenkirjapäivän teemaan sopien, meidän tapaus on oppinut repimään paperia, joten olemme siirtyneet tällä erää pahvisivuisiin kirjoihin. Kulkuneuvot ovat Prismasta, Saukko nimiäislahja.

Kirjat kyllä kiinnostavat esineinä kovasti, luen myös ääneen kaikenlaista (vaikka sisustuslehteä). Pitänee ostaa jotain pienkustantajakamaa myös ettei nyt mennä pelkällä Prisman valikoimalla

Päivän mahdollisesti epäsuosittu tuuttailu. Olen allerginen kissoille, minkä takia en erityisemmin myöskään innostu kissoista (silittäminen ja sen jälkeen omien kasvojen koskettaminen voi laukaista ihottuman ja turvotusta). Joskus tunnen itseni ulkopuoliseksi, koska nörttipiireissä on niin tyypillistä ja normaalia olla kissaihminen. Pitää vähän pahoitella. Ainakin minulla on ns terveydellinen syy :D

En muuten ole koiraihminenkään, mutta koiria voin rapsutella vailla pelkoa.

Luettua. Tämä tuntui ihanan helisevältä ja pehmeältä paluulta takaisin kirjoihin, joiden parissa viihdyn. Toki tämä ei ollut vain pehmeä kirja, mukana on rajua ja vaarallista kiusaamista. Tarinan pahiksen motiivit oli esitetty hyvin, joskin vähän selittelevästi lopussa. Mutta tykkään kun pahiksen pahistelut eivät johdu siitä, että hän on syntynyt pahaksi tms tylsää.

Spefielementti on kevyt, mutta tarvitaan juonen kannalta kyllä.

Sanovat että pienet lastenvaatteet ei kulu mutta niin vaan meidän tapaus ryömi nämä koon 62 housut polvesta puhki :D

Met gala on vaateintoilijalle kaksipiippuinen juttu. Toisaalta on kiva nähdä, mitä kaikkea voidaan tehdä, kun on aikaa ja rahaa ja mahdollisuus. Toisaalta tulee tyhjä olo, kun varsinaiset tekijät ei pääse esiin. Haluaisin kuulla tekniikoista ja nähdä kuvia tekoprosesseista. Julkkiset tuntuu tässä yhtälössä täysin turhalta osalta.

Olen suunnilleen puolessavälissä Sailor Moonin mangan uudelleenlukua ja taas tekee mieli lukea kaikenlaisia faniteorioita ja pohdintoja. Jotenkin tämä sarja vaikuttaa minuun aina näin! Kenties se on loren aukot ja mahdollisuudet rakentaa sinne omassa mielikuvituksessaan lisää, kenties oikeista mytologioista ammentaminen, joka myös kutkuttaa mieltä ja kutsuu analysoimaan ja pohtimaan.

Syöttämässä 10kk jälkikasvua

🎶 Ois viisaampi syödä tääl
Mut ruual vielkin leikit
Sä oot, sä oot
Ruuanheitin

Meitsin tee-elämä näytti vähän huonolta, kun pieru-darjeelingin jälkeen ostettu ja kokeiltu chai kyllä tuoksui komeasti mutta maistui lattealta eikä kovin mausteiselta. Sitten muistin äidiltä saadun satunnaisen Pentik-teen, joka konseptina vaikutti epäilyttävältä jo valmiiksi mutta hei, sehän oli oikeesti hyvää? Kaikkea sitä kun tarpeeksi teetä juo

Sellanen Sailor Moon! Kyllä tämä manga on hyvää tavaraa edelleen, erityisesti näinä aikoina, kun toivo ja rakkaus eivät aina reaalimaailman tapahtumissa näy. Plus onhan tämä myös visuaalisesti älyttömän kaunis teos (vaikka joskus Naoko Takeuchi piirtääkin kädet huonosti :D)

Tuli tuossa mieleen se päivä kun muutettiin viime lokakuussa Turun kakkoskämpästä takaisin kotiin. Edellisenä iltana vedin 3 h etä-dnd:tä ja aviomies kokkasi jotain suppilovahverojuttua (muistikuvat hararahkot, mutta se ei ollut mikään 15 min ja valmista -safka). Ja pakattiin tietty illan aikana niitä tavaroita joita ei voinut pakata aiemmin. Ja meillä oli silloin 3kk vauva. Seuraavana aamuna 6:00 ylös.

Joskus vois ehkä suorittaa elämässään vähemmänkin :D

Luettua. Tässä ei varsinaisesti ollut mitään uutta tai genressään erinomaista, mutta olin silti ihan myyty. Blondit kiltit prinssit shoujosarjoissa aiheuttavat sitä. Pitääpä haalia loputkin julkaistut osat seuraavassa mangatilauksessa!

Jorma-nimimen hahmo kek

Mitä tulee Ropeconiin niin pyysin migreenin ja ääniröpleemien (ääneni ei ole yhtään kantava hälyssä) takia rauhallista pelitilaa ja sen sain. Ne verhokopit olivat tosi kivoja!

Sunnuntain pelit, joissa olin pelaajana, oli sit tavallisessa pelitilassa eli Valossa ja iltapäivästä sieltä alkoi kyllä happi loppua vaikka 80% pöydistä olivat siinä kohtaa jo tyhjiä.

Jäi Ropecon-tuuttailu vähemmälle kun lauantai oli sen verran kovatahtinen. Heti aamulla ysiltä pelaamaan kovaa scifiä. Tarjontaa ei ole liikaa, joten tällaisiin pitää tarttua, ja kiva että Konsti soi paikan.

Sen jälkeen menin itse asiassa kotiin. :D jälkikasvulla oli vähän hankalampi päivä, niin kävin jeesailemassa. En olisi varmaan muutenkaan yrittänyt tuohon väliin peliä, ja no, yritetään aina sovitella nämä niin että molemmat jaksaa taaperoarjessa hyvin.

A Reincarnated Witch Spells Doom ei ehkä ole millään tavalla omaperäinen manga, mutta nautings-asteikolla 5/5. (Objektiivisesti ehkä 8/10).

Hyvää: Olosuhteiden pakosta meidoksi naamioituva prinssi, hyviä fantasiamekkoja, pöhkö ja vähän volatiili lohikäärmetyyppi ihmishahmossa, taikuuslorejuttua, tyyppi jonka nimi on Jorma.

Eilen oli pelikerta 56 ja sitä myöten yksi roolipelikamppis vedetty loppuun. Kylläpä jäi tyhjä ja haikea olo, vaikka olenkin jo suunnitellut täyttä häkää seuraavia projekteja :D Mutta tälläiset on aina yhden aikakauden loppuja. Monenlaisia tunteita. Riittämättömyyttä, kiitollisuutta, nostalgiaakin.

Ehkäpä vaan tulostan Ropecon-pelien oheismatskuja. Eteenpäin!

Olin kenties aavistuksen väsynyt eilen nukkumaan mennessä kun aamulla herätessä löysin silmälasini sängyn jalkopäästä peiton alta. Ehjinä kyllä, onneksi :D

Minulla on darjeelingia, jossa ensimmäinen haudutus maistuu aina vähän tunkkaiselta, toinen on sitten jo hyvä. Erikoinen juttu, en ole lämpötilasäädölläkään löytänyt ei-pieruisaa aromia ekalle teekupille. Onneksi tämä loppuu pian, pussin pohja näkyy jo!

Uudelleenluen Sailor Moonia ja tässä näkyy hauskasti ysärin alku kaikissa ufo- ja huuhaajutuissa, joita pahikset tekevät. Hassua ajatella, että manga alkaa olla 35 vuotta vanha. :D

Vauvalyfen yksi vähän ärsyttävä ja toisaalta mielenkiintoinen puoli on jatkuva kotitetris. Sivuvaunusänky ja ensimmäinen vaipanvaihtopiste (sivusta ladattava pesukone ja sen päällinen) ovat molemmat matkanneet uusiin koteihin. Nyt meillä on hoitopöytä, mutta siitä luovutaan varmaan heti, kun tapaus pysyy tukevasti seisomassa. Pinnasänky on vielä meidän makkarissa, mutta sitäkin mietitty, mihin se siirtyy (meillä on vielä se klassinen tilaongelma, että tarvittais 1 huone lisää).

@Anniina@mastodontti.fi Kiitti! https://forgetmenotpatterns.com/en-fi/products/vera-knit-top Tämä, pääntien piirsin pyöreäksi itse