Satu Piispa-Hakala
kirjailija, väitöskirjatutkija, Osuuskumman puhis (@Osuuskumma@mementomori.social), Aleksi Kuution mukaan Huuhanahon ajattelija
author, researcher in educational science (PhD almost done), chairperson in @Osuuskumma@mementomori.social, bibliotherapy facilitator
#kirjailija #kirjamastodon #kirjadon #osuuskumma #debytantti
#TeacherAgency #DigitalPedagogy #LearningAnalytics #UEF #ItäSuomenYliopisto #digierko #kasvatustiede #erityispedagogiikka
#haidonggumdo
#kirjallisuusterapia #LuovaKirjoittaminen #author #museointoilija
Sain kuvaviestin Berliinistä! Meidän Grenzlande der Liebe on siellä kirjakaupassa myynnissä! Tähän onomatopoeettista älämölöä, koska mun Valtiatar pinnan alta -novellia auf Deutsch voi ostaa kirjakaupasta Saksan pääkaupungissa!
Ooh! Just sain kehuja tanskalaiselta kirjailijakollegalta Emot-novellista, josta hän luki Christina Saarisen käännöksen nimeltä The Other Mother. ❤️
Luin tämän eilen ja päädyin miettimään osuustoimintaa. Etenkin lopussa mainittu markkinavetoinen tulevaisuuskuva ohjasi siihen.
Kotimaisten osuustoimintajättien taustallahan on 1800-1900-lukujen taitteen paikallisosuustoiminta ja yhteistoiminnallinen talouden haltuunotto tuottaja- ja hankintaosuuskuntien sekä osuuspankkien ja osuuskauppojen kautta. Ja lasketaanhan siihen toki keskinäinen vakuuttaminenkin.
Mietin nyt siis sitä, että entä jos esim. terveydenhuoltoon syntyisi hankintaosuuskuntia? Joissa siis asioista päätettäisiin ääni per jäsen periaatteella? Ei olisi jossain kaukana päätökset palveluista, vaan omien vaikuttamismahdollisuuksien rajoissa.
Noin muuten ajattelen, että osuuskunnissa harjoiteltiin demokratiaa jo ennen kuin Suomea tasavaltana edes oli. Sitä en tiedä, että miten paljon demokratian pitää taantua ennenkuin syntyy vastaliike. Osuuskunta voisi olla siihen väline.
Vieraskynä | Suomen demokratia on taantunut tällä hallituskaudella
https://www.hs.fi/nakemys/art-2000011990068.html
Eilen tuntui lauantailta, tänään etenkin on tuntunut lauantailta. Onkohan huomenna viikon kolmas lauantai?
(Turku oli nopea ja kaunis. Nyt jo pari tuntia kotona.)
Koska näin aamulla ikkunasta, miten tuulihaukka kaarteli pihassa ja lähimmällä pellolla, naapurin (eli mun vanhempien) ladon seinällä on nyt sopiva pönttö tarjolla. Projektiin vaadittiin vain tomera puoliso, joka vinkkasi ohjeet Bird Lifen sivulta ennenkuin lähti Lahteen äitinsä luo, minut ja kuopus, tekniseksi tueksi mun iskä, jolla oli sopivat koneet ja vaneria, esikoinen, joka heitti keskimmäisen Turun bussille niin että mun ei tarvinnut kesken urakan ehättää, äitini catering sekä traktori, jonka kauhasta oli helppo ruuvata pönttö paikoilleen. Nyt pitäisi sitten jaksaa kirjoittaa kasvatustieteen päivien keskustelunavaustarjokas. Tehnee tiukkaa.
Voip olla turha muistutus tässä ympäristössä, mutta olethan allekirjoittanut? Ootko pyytänyt läheisiä allekirjoittamaan?
Aika intensiivistä on kellua Metropolconissa, kuunnella, keskustella, oppia.
Eilen osallistuin jännään työpajaan. Se oli nimeltään Writing Weird Ecologies ja sitä ohjasivat Katharine Tyndall ja Liz Yarwood, eli kaksi Berliiniin asettunutta kirjoittajaa. Ja hitto, että oli hienoa. Kirjoitin sivutolkulla neljästä virikkeestä ja se teki kaikella tapaa hyvää. Kirjoitin mm. näin.
Sinulle minä olen vihreä
Sinulle minä olen vakaa
painava, raaka-ainetta, lehtijätettä.
Sinulle minä olen varjo helteellä,
paikka suojaksi sateelta.
Minä olen
vuosirenkaita, lehtisoluja, yhteyttäjä, happea.
Olen koti ja juurakko.
Olen metsä. Olen kaikki.
Huomenna Turkuun. Se on muuten kaukana tästä suunnasta katsottuna.